Pähkinä

(c) Goldghost
Vanha kuva

N I M I: Pähkinä
K U T S U M A N I M I: Pähkinä, (hyvin virallisissa tilausuuksissa Corona)
N I M E S T Ä: Pähkinän keksin oman huiman mielikuvitukseni avulla ja Corona tuli tyhjästä
S U K U P U O L I: Uros
I K Ä: 5v.
L A U M A: Eteläisen metsän lauma
A S E M A: Tiedustelija/lähetti (ensisijaisesti tiedustelija)
P I T U U S: 180cm
S Ä K Ä: 115cm
P A I N O: 125kg


U L K O N Ä K Ö

Pähkinä ei ole ehkä korkeudella pilattu, minkä vuoksi sen sarvikruunu jää kaikessa komeudessaan usein muiden alapuolelle.
Vaatimattoman kokonsa hirvas on korvannut valtavalla määrällä lihasta. Kauriin viimeisen päälle timmi ja treenattu kroppa herättää huomiota korkeudenkin edestä. Atleettinen, voimaa ja notkeutta huokuva lihasmassa on jakautunut suhteellisen tasaisesti ympäri kehoa. Paksu, ylväästi kaartunut kaula, uhkeat ryntäät ja voimakkaat takajalat tekisivät Pähkinästä tarvittaessa vaarallisen tappokoneen, mutta onneksi moinen raakalaismaisuus ei sovi hirvaan luonteeseen.
Karva on karheaa ja tiivistä. Hirvaan mustien korvien kärjissä on erikoiset tupsut.

Kauriin väritys kruunaa sen olemuksen eksoottisuudellaan. Pohjavärinä toimii lämmin punaruskea, joka kattaa Pähkinän vartalon kurkkuun ja niskaan asti.
Hirvaan pää on laajalti valkea. Sillä on vain tummanruskeaa roisketta otsassa ja samaa väriä turvassa, sekä paksuna juovana leukaa ja leukaperiä pitkin korvien tyviin saakka. Tummanruskeaa on myös kaikissa jaloissa ja sorkissa.
Roiskekuviointia löytyy myös valkeana hirvaan takamuksesta, josta se onkin laumassaan kuuluisa.
Pähkinän sarvet ovat kookkaat ja hieman normaalia lapiomaisemmat. Väriltään ne ovat tummanruskeat.
Pähkinällä on kirkkaanvihreät silmät, joiden väriä vain korostaa hiilenmustat silmänreunukset, jotka sulautuvat hiljalleet valkeaan karvaan.
Pähkinällä on muutama näkyväksi jäänyt arpi.
Yksi kaulantyven poikki, hieman enemmän vasemmalla puolella, yksi selässä sään takana ja yksi turvassa.





L U O N N E

Naistennaurattaja. Se on yksi hyvä sana kuvata uroksen luonnetta. Pähkinä on myös hyvin karismaattinen, kohtelias ja huumorintajuinen uros, eli kaikin puolin naaraiden mieleen. Se on toki tietoinen komeudestaan ja käyttää sitäkin häikäilemättä hyväkseen.
Kruunupään mielestä naaraat ovat kauneinta maailmassa, eivätkä vain vasojen synnyttäjiä ja hoitajia. Pähkinä osoittaakin arvostuksensa varsin selvästi, eikä se hyväksy kauniimman sukupuolen edustajien vähättelyä. Sen mielestä naaraat voivat aivan yhtä hyvin olla lauman johtajia ja vaikkapa vartijoita, jos haluavat. Uros ei muutenkaan pidä rasismista, eikä se ymmärrä kahden lauman välistä sotaa. Miksi sotia, kun voi yhdistää voimansa ja selitä paremmin?
Pähkinä on hyvin diplomaattinen ja ajattelee asioita usein eri kannalta, kuin muut. Uros ajattelee puolueettomasti. Se haluaisi hartaasti, että Pohjoisen- ja Eteläisen metsän laumat pääsisivät sopuun.
Corona on työssä ja kaveripiirissä kaksi erilaista persoonaa. Kumpaankin kuuluu hyväntahtoisuus ja iloisuus, mutta tiedusteluretkiä, tai viestinvientitehtäviä tehdessään, se paneutuu työhönsä kunnolla. Uros tekee ajatuksella pitkiä tiedusteluretkiä, myös yleisille alueille ja pistää merkille niin saalistajien, kuin metsästäjien ja muiden peurojen liikkeet. Sitten se raportoi niistä joko lauman vanhimmille, tai Knuutille.

Tiedustelijan ja viestinviejän työ vaatii omanlaista rohkeutta. Rohkeutta mennä vieraan lauman alueille viemään viestiä ja rohkeutta tarkkailla petoja, sekä metsästäjiä lähietäisyydeltäkin. Corona on tottunut jo tähän ja oppinut kiertämään pedot huomaamatta. Tiedustelijan rooli ei ehkä vaikuta muista laumalaisista kovin kummoiselta asemalta, mutta johto arvostaa kruunupäätä kovasti. Pähkinä on nimittäin hoitanut työnsä ansiokkaasti ja antanut laumalle elintärkeää tietoa. Kaikkien näiden lisäksi uros tarkkailee myös säätä ja sen enteitä. Pähkinä on taitava tulkitsemaan eläinten ja kasvien merkkejä ja ennustaa näiden avulla ehkä tulevaa säätä. Työtään se hoitaa myös vaivihkaa, keskustelemalla muiden laumalaisten ja Pohjoisen metsän laumalaisten kanssa. Se saa ehkä ongittua tietoa, josta kertoa. Siltikin, oli uros töissä, tai kavereiden kanssa, se hymyilee aina.
Kaveripiirissä ja ylipäätään työnsä ulkopuolella Corona on aivan erilainen. Se on leikkisä, karismaattinen ja huumorintajuinen vedonlyöjä, joka on aina haastamassa jotakuta pieneen kilpaan. Uros nauraa ja naurattaa.

Ennen pähkinä oli oikea romeo, jolla oli yhtenään yhdenyön juttuja ties kenen kanssa. Mutta löydettyään sen oikean, jonka kanssa olla, hirvas on lakannut flirttailemasta kaikille.
Pähkinä ei pelkää pieniä mittelöitä, mutta ei mielellään lähde mukaan tositoimiin. Uros osaa kyllä taistella varsin hyvin ja tietää monia niksejä, mutta se on rauhan mies. Corona yrittää viimeiseen saakka saada asiat hoidettua rauhallisella tavalla.
Lyhyesti sanottuna Pähkinä on rauhaa rakastava ja karismaattinen naistennaurattaja.


M E N N E I S Y Y S

Eteläisen metsän laumassa saatiin kokea onnea, kun arvovaltaiselle naaraalle syntyi terve ja ponteva vasa. Pähkinä otettiin alusta alkaen ilolla vastaan ja nuori uros sai huomiota osakseen. Nuorikko oli isänsä ylpeys ja äitinsä kultahippunen. Vuoden ikään saakka Pähkinä eli pumpulilla vuorattua elämää, mutta nyt nuori peura halusi tutkia ympäristöä. Se äiti oli taas tiineenä ja lauma odotti syntyväksi yhtä tervettä ja kaunista vasaa, kuin Pähkinä. Järkytykseksi urokselle syntyi albiino pikkusisko. Värivirhettä pidettiin äidin syynä, joten tuo menetti tärkeän lähetin arvonsa ja Pähkinää alettiin kouluttaa rooliin. Yleensä albiinotkin vasat saivat olla laumassa, mutta Kastanjaksi nimetty albiino naaras oli heiveröinen ja laiha. Niinpä silloinen johtaja antoi pikkuisen olla äitinsä yhden vuoden luona ja sen jälkeen se häädettäisiin.
Pähkinä ei raaskinut kertoa Kastanjalle, mitä tuota odotti, jotta naaras saisi viettää huolettoman lapsuuden.
Vuosi meni nopeasti ohi ja eräs aamu Kastanja herätettiin tylyllä sarven tökkäisyllä veljensä vierestä. Naaras häädettiin laumasta, eikä Pähkinä voinut tehdä mitään. Viimeisimmäksi se näki siskonsa punaiset, itkevät silmät, jotka katsoivat vielä viimeisen kerran kotikontuja.
Pähkinä siirtyi elämässä eteenpäin. Se suoritti lähetin koulutuksen ja alkoi tehdä viestinvientiretkiä. Samalla se sai lempinimen Corona. Laumat eivät kuitenkaan halua juuri keskustella keskenään, joten uros sai myös tiedustelun kontolleen. Peura siis kiertää laumansa alueita ja raportoi kaikesta huomioitavasta johtajalle. Eräällä viestinviennillään Pohjoiseen laumaan, se huomasi siskonsa noin vuode jälkeen. Naaras oli päässyt laumaan, mutta oli sielläkin alhaisessa asemassa. Uros koetti puhua siskolleen, mutta tuo syytti surkeasta kohtalostaan sitä.
Siitä lähtien Pähkinä on yrittänyt tuloksetta paikkailla välejään siskoonsa.

F A N - A R T
1

M U U T A: Luonne oli vaikea pukea sanoiksi ja sen kirjoitinkin useaan otteeseen uusiksi. Pähkinän suvussa on kulkenut albiinoutta ja uroksessa itsessäänkin on siitä viitteitä. Siksi sillä onkin valkoinen pää.

Pelit:
I like your style
Ei ole valkohäntäpeuraa täpliin katsominen
Mi' metsän kankahilla kulkee
Kulta kultasein


Pelaaja: Skitzo