Eteläisen lauman tilanne (18.07.2013)

1. Lauman vanhimmat:
2. Johtaja/Johtajan puoliso:
3. Perilliset: Knuut
4. Johtajan koura, varajohtaja(t):
5. Neuvonataja: Daarian
6. Ennustajat (tai shamaani): Luna
7. Komentajat: 1. ?, 2. Hurmos, 3. Viserys
8.
- Manaaja (parantaja tai hoivaaja jne.):
- Sotilaat: Cielo Downy, Manfred
9.
-Opettajat (kouluttaja):
- Rajavartijat:
10.
- lähetti/tiedustelija/viestinviejä: Pähkinä, Ticono
- vakooja/taktikko: Zera
11. Muut laumalaiset (Esimerkiksi vasavahdit, oppipojat, kokelaat ja asemattomat jne.) -ei listata-
12. Hylkiöt tai asemaltaan muuten alhaiset kauriit. Alin kasti Eteläisessä laumassa. -ei listata-

Selvennykset:
Huomautus! Korkeisiin arvoihin ei hyväksytä täysin uusia hahmoja. Haluan nähdä aluksi miten pelaaja käsittelee hahmoansa. Mikäli haluat kohottaa kauriisi asemaa korkeammaksi, niin keskustellaan asiasta yksityisviestitse.

1. Lauman vanhimpien tehtävänä on huolehtia lauman hyvinvoinnista ja arvojärjestelystä. He ovat laumassa hierarkian ylimmät. Vanhimpia kunnioitetaan ja heistä huolehditaan, heitä varjellaan henkeen ja vereen eikä heistä saa sanoa pahaa sanaa. Lauman vanhimmat muodostavat keskenään neuvoston, joka kokoontuu lauman aukiolla aina viikon tiettynä päivänä ja kellonaikana.

2. Johtaja on lauman hierarkian yksi ylin asema ja määrää kaikesta asioiden päätteeksi. Hän edustaa koko Eteläistä laumaa kruununsa kera. Hänen käskyjensä takana on usein vanhimpien neuvosto, joka huolehtii, että asiat menevät niin kuin ne on suunniteltu. Lauman vanhimmat ovat Eteläisessä laumassa ylimpinä, mutta lopullinen valta on aina johtajalla. Johtajan puolisolla on samat oikeudet kuin johtajalla.

3. Perillisistä perimisjärjestyksessä vanhin vasa perii lauman kruunun itselleen. Sukupuolella ei ole merkitystä. Perijä voidaan tietyin tapauksin syöstä asemastaan, tai hän voi menettää oikeutensa periä kruunun.

4. Johtajan kouran (oikea käsi, 1. kpl) tai varajohtajan (enintään 2. kpl) tehtävänä on huolehtia johtajalle asetetuista ylimääräisistä asioista tai sijaistaa johtajaa kun hän ei ole paikalla. He voivat antaa pieniä käskyjä, mm. lähettää lauman vakoojia/taktikkoja/viestinviejiä jne. hoitamaan pikkutehtäviä ympäri Häivähdystä. Heillä on oikeus ylentää oppipoikia/kokelaita esimerkiksi sotilaiksi.

5. Neuvonantaja (1. kpl) auttaa huolehtimaan lauman yhteisestä hyvinvoinnista ja auttaa ylempiarvoisia arjen askarruttavissa asioissa tarpeen tullen. Hän esimerkiksi suunnittelee asioita viikkoja, kuukausia tai vuosiakin eteen päin ja pitää kirjaa lauman tärkeistä asioista. Neuvonantaja on korkeassa asemassa ja hänen kanssaan on toivottua puhua vain tärkeistä asioista.

6. Ennustajan (tai shamaanin) tehtävänä on ennustaa tulevaa hyvää- ja/tai pahaa ja raportoida siitä eteen päin. Laumassa on lukematon määrä ennustajia, joilla on omat metodinsa.

7. Komentaja (1 - 3. kpl) ylläpitää lauman järjestystä ja pitää lauman jäseniä kasassa huolehtien jokaisen käyttäytyvän asemansa mukaisesti. Hän huolehtii lauman kurista ja passittaa huonosti käyttäytyvät kaurikset johtajan tai vanhimpien puheille. Pahimmassa tapauksessa komentaja voi karkottaa huonosti käyttäytyvän kauriin.

8.
-Manaajan (parantajan tai hoivaajan) tehtävänä on yrittää auttaa mahdollisimman paljon loukkaantuneita ja/tai nopeuttaa heidän parantumistaan ja levittää tietoa yleisesti hyvinvoinnista.
-Sotilaat ovat omaa joukkoansa, joiden tehtävänä on olla ensimmäisinä taisteluissa. Heidän virkaansa kuuluu myös tunkeilijoiden pitäminen pois alueelta niitä kohdatessaan ja tärkeän oloisten tietojen välittäminen johtajalle tai muille korkea-arvoisille. Sotilaat ovat arvostettua väkeä, sillä he omistavat koko elämänsä lauman suojelemiselle.

9.
-Opettajien (kouluttajien) tehtävänä on valmistella kauriita johonkin tiettyyn koitokseen.
-Rajavartijoiden tehtävään kuuluu huolehtia, kierrellä ja vahtia Eteläisen metsän rajoja. Hän ei saa päästää ohitseen ketään sisälle kuulumattomia tai sisältä pois sinne kuuluvia.

10. Lähettin/tiedustelijan/viestinviejän, vakoojan, taktikon tehtävänä on saada urkittua mahdollisimman paljon tietoa muilta laumalaisilta tai naapurilauman jäseniltä tuoden aina tullessaan tarvittavaa tietoa. Heidän tehtävänä on kuljettaa johtajan tai vanhimpien antamaa viestiä toisille johtajille tai jollekin muulle osoitetulle henkilölle. Myös laumanjäsenet tai viranhaltijat voivat lähettää viestinviejän kautta viestin johtajalle tai jollekin muulle ylempiarvoiselle mikäli eivät itse voi tulla puheille.

11. Tavallisimpia asemia Etelässä ovat vasavahdit, jotka huolehtivat tarvittaessa muiden kauriiden vasoista mikäli he eivät itse ole paikalla sitä tekemässä tai tarvitsevat vasalleen muuten vain väliaikaisen/pitkäaikaisen hoitajan. Yhdellä vasavahdilla voi olla jopa kymmenen vasan haaremi, jota hän hoitaa, huoltaa ja leikittää.
-Oppipojat ja kokelaat ovat opettajien tai kouluttajien alaisia, jolloin heitä valmistellaan tulevaan virkaan.
-Asemattomat kauriit ovat henkilöitä, joilla ei ole varsinaista virkaa laumassa. He syntyvät, elävät ja kuolevat asemattomina, mikäli eivät ole ehtineet hankkimaan itselleen sen suurempaa asemaan. Asematon voi aina nousta hierarkiassa ylös päin.

12. Hylkiöt ovat Eteläisen lauman alinta kastia. He ovat lauman häpeä pilkku, mutta heitä ei syystä tai toisesta ole karkotettu laumasta.

• Vanhimpia kunnioitetaan ja heidän sanansa on laki.
• Kauriit osoittavat arvokkuutta ylempiarvoisia kohtaan. Loukkaaminen tai muu niskurointi on rankaistava teko.
• Johtajan käskyt ovat ensisijaiset ja niitä on toteutettava tarpeiden mukaan.
• Johtajan, hänen puolisonsa, perillisten tai vanhimpien puheille on sallittua tulla koska vain. Poikkeuksena vanhimpien neuvoston kokoutuminen, jolloin metsässä on vallitseva syvä hiljaisuus.
• Korkeasta asemasta alentuminen on pahinta mitä ylempiarvoinen kauris voi kokea.

• Kommunikoiminen naapurilaumojen ja laumattomien kanssa on sallittu. Ulkopuolisetkontaktit on pidettävä vähäisinä eikä lauman sisäisiä asioita puhuta ulkopuolisille.
• Rakastuminen tai kumppanin ottaminen vieruslaumasta on kielletty. Pohjoisen lauman jäsenten kanssa ei saa pariutua, sillä rangaistuksena on karkoitus. Minkäänlaista avun antamista, liittomaisen toiminnan harrastaminen tai muuta vastaavaa naapurilauman kanssa ei katsota hyvällä/hyväksytä.
• Mikäli Eteläisen asukin verilinja sekoittuu Pohjoislaiseen asia käsitellään vanhimpien edessä. Tapaus käsitellään asiakohtaisesti. Urokset karkoitetaan tai lähetetään kohti kuolemanportteja. Naaraskauriit saavat usein jäädä kasvattamaan vasansa lauman alueille siihen asti kunnes vasa on sen ikäinen, että pystyy lähtemään omilleen. Tällainen vasa saa kuitenkin ikuisiksi ajoiksi lauman jäseniltä hyljeksityn aseman, sillä he tiedostavat vasan olevan viallinen. Muut kauriit eivät saa kommunikoida tällaisen vasan kanssa, sillä jokaiselle on opetettu ensimmäisistä päivistä lähtien kiertämään vialliset yksilöt mahdollisimman kaukaa. Samalla hänen emonsa jää huonoon valoon ja saattaa luultavasti alentua asemastaan alhaisimpaan.

• Eteläiseen laumaan synnytään tai samanlaisia ominaispiirteitä omistava kauris voi liittyä laumaan. Liittyessä osoitetaan ja lausutaan vala johtajan ja vanhimpien neuvoston edessä valvovien silmien alla. Laumaan kuuluminen tarkoittaa elinikäistä uskollisuutta vanhimmille, johtajalle ja muille laumalaisille.
• Lauman vasat kasvatetaan pienestä pitäen hyväkäytöksisiksi, naapurilaumaa vältteleviksi ja rituaaleja ja perinteitä kunnioittaviksi.
• Pienikin poikkeavuus yhteisessä ominaispiirteessä aiheuttaa hyljeksintää. Valkoiset tai mustat kauriit ovat harvinaisia laumassa ja syrjimisen ja hyljeksinnän kohteita, sillä kauriit leimaavat tällaiset kauriit oitis lauman pettureiksi tai viallisiksi.
• Hyvä käytös on kaiken perusta. Lauman jäsenet teitittelevät toisiaan toisinaan ja ovat toisiaan kohtaan kohteliaita. Vanhimpia kohtaan teitittely tulisi muistaa, sillä he loukkaantuvat sen puuttumisesta. Lauman jäsenet pitävät toisistaan huolta, sillä lauma on kauriiden silmissä kuin suuri perhe.

• Eteläisestä Häivähdyksesta saa poistua, tärkeisiin kokoontumisiin on kuitenkin velvollisuus osallistua, näkyvää rangaistusta ei ole, mutta puuttuminen saattaa aiheuttaa epäilyksiä, sillä kauriin on pakko olla perillä laumansa asioista.
• Mikäli kauris haastaa hahmosi, haaste on aina otettava vastaan. On häpeällistä kieltäytyä haasteesta, sillä on kunnia mittailla kruunuilla voimia.
• Laumatoverin tahallinen vahingoittaminen ilman syytä on kielletty. Raiskaamista ei katsella hyvällä, mutta siitä ei rangaista. Tappaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Kuukausikalenteri:
Kauriiden rituaalit kuukausikalenterissa. Kauriit eivät ymmärrä kuukausien päälle mitään, mutta selvyyden takia pistin joitakin rituaaleja kalenteri muotoon. Rituaaleilla voi tai saa olla vaikutuksia peleihin, tai sitten ei. On pelaajien itsensä valitsema vaikuttaako rituaalit mitenkään peleihin.

tammikuu:
• Ajanjakso, jolloin ei esiinny rituaaleja.

helmikuu:
• Puhdistusjuhla:
Häivähdyksessä talvi on kovimmillaan helmikuun alussa ja se on yleensä koko vuoden kylmin kuukausi. Pitkän harmaan ja kylmän ajan jälkeen kauriit alkavat huomata lämpötilojen hitaasti kohoavan Etelässä ja rupeavat valmistautumaan sitä mukaan tulevaan kevääseen. Lauman korkea-arvoiset kauriit pitävät helmikuista juhlaa tärkeänä, sillä heidän tehtävänään on käydä puhdistautumassa jäisessä, mutta puhtaasti virtaavassa joessa päiväsaikaan. Joen veden uskotaan olevan tällöin pyhää, joten siinä puhdistautuminen on kunnia ja velvollisuus. Puhtaasti virtaavan veden uskotaan tuovan lisää elinvoimaa ja vahvuutta ruumiille. Vähemmät tärkeä kauriit noudattamat tätä perinnettä myös, mutta he käyvät puhdistautumassa joessa hämärään- tai yöaikaan.

• Talven väistyminen:
Useat naaras kauriit uskovat pystyvänsä aistimaan talven loppuvan mahdollisimman pian helmikuun jälkeen. Mikäli kauris uskoo olevansa oikeassa aistiensa takia, hänen on lähdettävä vaeltamaan Pohjoisen lauman alueelle ja etsiä mahdollisimman korkea paikka ja nähdä revontulet Pohjoisessa. Etelässä nähdyt revontulet eivät riitä rituaalin suorittamiseen, sillä revontulet pitää nähdä pohjoisessa, Pohjoisen lauman alueella, että vanhimmat uskovat tulevan pitävän paikkansa. Mikäli hän onnistuu rituaalissa, naaras saa osakseen kunnioitusta ja arvostusta (mahdollisesti aseman korottamisen?).

maaliskuu: ↓
huhtikuu:
• Karvanlähtöaika:
Talviturkin vaihtuessa kevyempään ja hentoisempaa kesäturkkiin kauriit uskovat uhraavansa turkkinsa metsälle. He ajattelevat, että pitävät metsän näin ollen tyytyväisenä mikäli se saa kauriiden paksun talviturkin käyttöönsä. Kevät alkaa kauriiden ajatusmaailmassa karvan alkaessa vaihtua, eli meidän mittakaavassa maaliskuusta -> toukokuuhun.
toukokuu: ↑

kesäkuu:
• Parinhankintarituaali:
Keskiyön aurinko, tarkoittaa ajanjaksoa jolloin aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana. Kauriit uskovat ajanjakson olevan hyvin hedelmällinen ja moni heistä uskookin ajanjakson tuottavan onnea parisuhteeseen tai lisäävän lisääntymisviettiä. Ajanjakson aikana moni kauris valmistautuu osoittamaan suuria tunteita ihastustaan/lemmittyään kohtaan osoittaen hänelle ensimmäistä kertaa tunteensa tai osoittaen tämän olevan tärkeä. Parilliset yksilöt viettävät usein ajanjakson hyvin lähekkäin osoittaen mahdollisesti jopa enemmän läheisyyttä toisiaan kohtaan. Ajanjaksona tulisi viettää paljon aikaa lauman, eli perheen kesken yhdistäen lauman jäsenten siteitä keskenään. Ajanjakso on myös tarkoitettu korostamaan kauriiden välistä ystävyyttä ja samalla moni omistaakin tämän päivän ystävyydelle ja sen ylläpitämiseksi.

• Terveyttä ja itsetuntoa lisäävä syömisrituaali:
Kesän valloittama Häivähdys on hyvin rehevä ja monet kukkakasvit kukkivat vain Eteläisessä kesäkuisessa Häivähdyksessä. Metsää kunnioittaen ja rituaalisesti syödyt kukkakasvit uskotaan lisäämään kauriin itsetuntoa ja terveyttä, mutta tällaiset pyhät kasvit pitää aina syödä rituaalisesti. Ilman rituaalista toimintaa syöneiden kauriiden terveyden uskotaan laskevan aavistuksen verran tai kauris sairastuu hetkellisesti. Oikealla tavalla suorittaakseen rituaalin kauriksen pitää kiittää metsää pitäen lyhyen hiljaisen hetken ja loikkien kukkakasvin ympärillä 10 kertaa, jolloin hän on rituaalisesti suorittanut vaadittavan tehtävän ja valmis nauttimaan rehevästä kasvista ja sen tuomista lisävoimista.

• Vanhimpien neuvoston siirtymisriitti:
Tarkoittaa rituaalia, kun vanhimmat lähtevät yhdessä kiertämään Eteläistä Häivähdystä. Neuvoston vanhimmat eivät yleensä siirry minnekään kauemmas, mutta kerran vuodessa he kulkevat polkuja pitkin laulaen vanhoja kansanlauluja koko matkan. He eivät varsinaisesti laula, sillä äänet kuulostavat oikealta hymniltä tai hyminältä. Metsässä on tällöin vallitsettava syvä hiljaisuus, sillä vanhimpien vaimea ja sulosointuinen laulu kuuluu koko matkan ajan Eteläisen Häivähdyksen joka kolkassa. Yleensä kauriit asettuvatkin polkujen läheisyydelle kuullakseen ja näkeäkseen edes vilauksen vanhimpien matkasta.

heinäkuu:
• Metsän vihan lepyttelykuukausi:
Heinäkuussa koko Häivähdyksen metsä saavuttaa kasvukauden huipun, minkä jälkeen se alkaa hiljalleen valmistautua tulevaan syksyyn. Ilmasto on usein lämmintä ja kosteaa, ja tämän takia iltapäiväiset kuurosateet ja ukkosmyrskyt ovat tavallisia. Helmikuussa tapahtuvat kuurosateet ja ukkosmyrskyt toisinaan pelottelevat kauriiden mieltä, sillä he uskovat metsän vihastuneen heille. Ovatko he kohdelleet metsää jotenkin kaltoin? Tällöin kauriit tietävät, että heidän on parempi yrittää lepytellä metsää pienin teoin. He tietävät kuitenkin, että syksy tuo tuloaan ja sillä metsä haluaa tehdä heille selväksi että olisi aika ruveta keräämään muonavaroja ja pysymään suojaisessa. Kaikesta huolimatta kauriit suorittavat pienin väliajoin lepyttelyrituaaleja tanssien tai laulaen.

elokuu:
• Ajanjakso, jolloin ei esiinny rituaaleja.

syyskuu:
• Ruskan saapuminen:
Syyskuu tuo mukanaan viileät ilmat. Yhä useampi päivä päivältään on harmaa ja pilvinen. Syyskuun saapuessa Häivähdykseen tapahtuu värikäs luonnontapahtuma -> ruska. Ruskastuminen alkaa Pohjoisesta Häivähdyksestä, jolloin se alkaa jo Syyskuun alusta, kun taas Eteläisessä Häivähdyksessä ruska ilmestyy vasta keskivaiheella syyskuuta. Kauriit valmistautuvat kuitenkin ruskan saapumiseen nopeasti, sillä he haluavat nähdä ruskastuneen metsän hetki hetkeltään omin silmin. Tuulen lailla Eteläiseen Häivähdykseen ilmestynyt ruska on kaunis näky, mutta mikäli kauris unohtaa tulla tarkastelemaan ruskan ilmestymistä auringon noustessa hänen pitää kiertää Eteläinen Häivähdys kantaean suussaan ruskaantunutta vaahteran lehteä. Tällä rituaalilla hän hyvittää tekonsa metsälle, mikäli unohtaa. Ruskan ilmestymisen nähneet kauriit ovat suorittaneet rituaalin onnistuneesti mikäli näkivät ruskan ilmestyvän auringonsäteiden tuoden metsään valoa.

lokakuu:
• Ajanjakso, jolloin ei esiinny rituaaleja.

marraskuu:
• Uroksien sarvien uhraaminen:
Kaurisurokset pudottavat sarvensa marraskuun lopulla. He uskovat uhraavansa heikentyneet sarvensa metsälle, jolloin metsä antaa heille lisää voimia kasvattaa entistä ehommat ja vahvemmat sarvet vanhojen tilalle. Sarvettomana urokset saavat viettää hetkellisen lepoajan, jolloin laumanjäsenten keskeisiä taisteluja ei katsota hyvällä, sillä suurinosa uroksista haluaa kunnioittaa tammikuuhun jatkuvaa lepoaikaa, jolloin sarvet ovat jälleen täysissä mitoissaan ja valmiit. Lepoajan aikaisia taisteluiden uskotaan huonontavan sarvien kasvunopeutta, laatua ja väkevyyttä. He myös uskovat että kasvuvaiheessa olevista sarvista tulee kitukasvuisia tai niihin tulee epämuodostomia, mikäli ne vahingoittuvat lepoajan aikana.

joulukuu:
• Auringon lepopäivä:
Polaariyö, tarkoittaa ajanjaksoa jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Kauriit pyhittävät tämän päivän auringolle, joka tarkoittaa sitä että jokaisella kauriilla asemasta karvoihin katsomatta on oikeus hetkelliseen lepoon.

• Tulitanssijat juhla:
Tulitanssiksi kutsuttu tapahtuma on rituaalinen perinne, jota on noudatettu useamman sukupolven ajan. Tulitanssi järjestetään perinteen mukaan kerran vuodessa lauman läheisellä niityllä. Niityn miljöö on koristeltu erilaisin höyhenin, köynnöksin ja kivin mm. suurilla hohtavilla kivillä, jotka tuovat valoa talven pimeyteen luoden oman mystisen olemuksensa niityn ympäristöön. Niityn läheisyydessä on myös muita koristeita, jotka kauriit ovat joko itse valmistaneet tai muuten vain löytäneet ja tuoneet koristamaan ympäristöä.
Tämän kaiken lisäksi niityn keskelle kootaan puita ja risuja, joka kestien alkaessa sytytetään tuleen. Kauriilla on tapana tanssahdella ja loikkia nuotion vieressä ja usein uskotaan, että he jotka loikkaavat suuren nuotion yli saavat osakseen paljon hyvää onnea. Perinnettä juhlitaan Talvipäivänseisauksena ja uuden hedelmällisemmän aikakauden vaihtumisen ilona.

Muut rituaalit:

» Perheenseenottorituaali/jäseneksiliittymisrituaali:
Jokainen laumaan liittyvä kauris käy vanhimpien neuvoston ja muiden ylempiarvoisten kesken liittymisriitin, jolloin kyseinen kauris hyväksytään mukaan laumaan, eli perheeseen. Kyseistä rituaalia ei ole pakko pelata, mikäli hahmosi liittyy mukaan laumaan. Laumassa syntyneet vasat eivät käy läpi kyseistä rituaalia.

» Nimenantorituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jolloin Eteläiseen laumaan syntynyt kauris saa nimen. Virallinen nimenantorituaali edellyttää vähintään toisen vanhemman paikallaoloa. Mikäli tätä ei nähdä mahdolliseksi esimerkiksi sukulainen tai kasvattivanhempi käy yhtä hyvin. Rituaalin aikana kauris, joka saa virallisen nimensä hyväksytään yhdeksi laumanjäseneksi ja hän on tätä myötä yhtä perhettä. Rituaalin aikana vasan jalat pitää kastella vedellä ja antaa kuivua, jonka jälkeen upottaa hänet kaulaan asti veteen. Paikalla olevan läheisen pitää seistä rannalla yhden lauman vanhimman oikealla puolella ja lausua vala yhteen ääneen. Valan aikana läheinen toistaa kolme kertaa vasan nimen ja vanhin kerran, jonka jälkeen vasaa pyydetään nousemaan ylös vedestä. Hänet on näin ollen hyväksytty perheeseen.

» Metsän lepyttely rituaali:
Kauriiden silmissä metsä on pyhä paikka ja koti, jolloin ne katsovat tietyin väliajoin voivansa yrittää lepytellä metsää, että keväästä tulisi lämmin ja metsä puhkuisi vihreyttä ja talvesta tulisi leuto ja mahdollisimman moni yksilö selviäisi talvesta. Mitään tiettyä oikeaa tapaa ei ole lepytellä metsää vaan jokainen kauris tekee sen omalla tavallaan. Esimerkiksi antaen itselleen hetken lepoa tai pitäen tovin hiljaisen hetken.

» Kruunujen mittelöinti rituaali:
(taistelurituaali) Tarkoittaa julkista taistelua, jolloin urokset ovat haastaneet toisensa. Rituaali eroaa kuitenkin tavallisista mittelöinneistä sen verran, että taisteluun valmistaudutaan sekä henkisesti että fyysisesti. Ennen taistelua muun muassa uroksien pitää puhdistautua virtaavassa vedessä kuutamolla, pitää hiljainen hetki ruumiin rauhoittamiseksi, kieriä voimakkaasti tuoksuvissa kukissa tai kasveissa, tahrata/antaa muiden kauriiden värjätä marjoilla turkkiin symboleita, teroittaa sarvet. Jokaisella uroksella on omat tapansa valmistautua viralliseen mittelöintiin, joka käydään vanhimpien neuvoston ja muiden laumalaisten edessä lauman aukiolla.

» Valon, aurinkon ja päivän rituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jolloin kauriit omistautuvat yhden päivän ajan valon, auringon ja päivän voimille. Kauriit haluavat osoittaa kunnioittavansa valoa, aurinkoa ja päivää. Monet kauriit lähtevät rituaalin innoittamana vaeltamaan Häivähdyksessä auringon noususta laskuun paastote tämän ajan nauttien aterian auringon laskiessa tuonpuoleiseen.

» Pimeyden, kuun ja yön rituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jolloin kauriit omistavat yhden viikon pimeyden, kuun ja yön voimille. He uskovat, että pimeys kaikessa olomuodossaan on yksi vahvimmista voimista, joka on kuitenkin murrettavissa. Tämän viikon aikana kauriit vetäytyvät syvälle metsän siimekseen ja pysyttelevät suojassa. He eivät tällöin halua häiritä metsän rauhaa ja osoittavat näin kunnioitusta.

» Uhrirituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jolloin kauriit luovuttavat metsälle jotain omaisuuttaan. Esimerkiksi karvanlähtöaikana tai kun urokset pudottavat sarvensa. On lukematon määrä suorittaa metsälle uhrauksia, eikä rituaalille ole määritelty sitä-oikeaa-tapaa.

» Voimarituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jonka tarkoitus on hakea hetkellisesti lisää voimaa ruumiille. Jokaisella kauriilla on omat metodinsa lisätäkseen voimiaan, eli oikeaa tapaa tehdä tämä rituaali ei ole.

» Kärsimysrituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jonka tarkoitus on aiheuttaa hetkellistä kipua parantaakseen ruumiin elinvoimaa. Jokaisella kauriilla on omat metodinsa aiheuttaakseen itselleen hetkellistä kärsimystä, eli oikeaa tapaa tehdä tämä rituaali ei ole.

» Laulurituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jonka tarkoitus on yleensä parantaa kauriiden yhteenkuuluvuutta yhteislauluilla. Lauluilla on myös tapana yhdistää sieluntoverit toisiinsa. Toisinaan metsässä joku alkaa laulamaan ja tällöin hän voi olla varma, että saa vastauksen lauluunsa. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Sanonta pitää paikkansa.

» Neuvostoonliittymisrituaali:
Kauriksen täyttäessä 7-vuotta hän saa henkilökohtaisen kutsun joltain neuvoston jäseneltä. Liittyäkseen neuvostoon kauris pitää vähintään olla asemaltaan tavallinen laumalainen. Henkilökohtaisen kutsun voi halutessaan hylätä, mikäli ei näe tarpeellisena liittyä neuvostoon. Neuvostoon liittyminen oikeuttaa kokouksiin osallistumisen, mahdollisuuden vaikuttaa lauman välisiin asioihin ja nopean asemallisen nousun. Mikäli kauris on halukas liittymään vanhimpien neuvostoon, hänen pitää suorittaa vanhimpien salainen liittymisriitti.

» Sadetanssirituaali:
On rituaalinen juhla, jonka tarkoituksena on luoda sadetta ja antaa hetkellinen valta pimeydelle tämän onnistumiseksi. Sadetanssi rituaali on päivän kestävä tapahtuma, jota saatetaan viettää useita kertoja kuukaudessa hetkellisen virkistymisen toivona.

» Aurinkotanssirituaali:
On rituaalinen juhla, joka kestää vähimmiltään 3 päivää ja pisimmiltään yli viikon. Aurinkotanssi on harvinainen rituaalinen juhla. Osa Eteläläisistä saattaa kokea juhlan 5 kertaa elämänsä aikana, mutta osa taas ei ollenkaan. On hyvin yksilöllistä, milloin juhlaa vietetään tai vietetäänkö ollenkaan. Juhla pitää sisällään laulua, tanssia, paastoamista ja lopulta juhla-aterian. Aurinkotanssin pääideana on miellyttää aurinkoa ja toivoa lupaavampia säitä pimeyden aikana. Juhlaa vietetään harvoin, sillä uskotaan että auringon miellyttäminen on lähes mahdotonta. Juhlassa uroksien sarvet koristellaan auringonkukilla ja naaraille kootaan seppeleet päähän. Molempien sukupuolen edustajien turkit koristellaan puhkuvan punaisten marjojen värillä ja peitetään ominaishaju esimerkiksi voimakkaasti tuoksuvilla kukilla. Rituaalilla pyrittiin yleensä vaikuttamaan myös kauristen sairauksiin ja yrittää parantaa niiden yleiskuntoa paastolla.

» Surusaattorituaali:
Tarkoittaa rituaalia, jolloin vanha tai sairas kauris saatetaan hänen viimeiselle matkalleen. Surusaattueeseen osallistuvat soturit, jotka suojelevat hänen selustaansa kohti lauman aukiota ja lähimmäiset, mikäli heitä on olemassa. Jos lähimmäisiä henkilöitä ei ole, korkea-arvoiset laumanjäsenet korvaavat tämän viran. Kuoleva kauris jätetään saattueen jälkeen lepäämään rauhassa aukiolle, jonne hän viimein kuolee. Aukiolle saa jäädä vain yksi kauris, joka varmistaa tämän selustan viimeiseen hengen vetoon asti. Lopulta ruumis kannetaan joelle ja lasketaan virtaavaan veteen. Näin hänen ruumiinsa on saanut rauhan.